|
Nro
1/2004
Mika Peltonen, Seppo Pentti
Työtehoseura
"Ympäripuinti mielenkiintoinen vaihtoehto. Aloitetaanko reunasta vai
tehdäänkö risti?"
Jussi Knaapi kirjoitti taannoin (ks. KV 17/02) puinnin vaihtoehtoisista
ajolinjoista. Liittyen osittain siihen ja osittain syksyllä 2003
tehtyihin Työtehoseuran työntutkimuksiin aiheesta jatketaan ajatusta,
jotta vaihtoehtoisista ajolinjoista saadaan enemmän hyötyä. Tehdyt
työntutkimukset liittyvät ajolinjojen optimointi-hankkeeseen.

Työssä opitut ajolinjat vakiintuvat systemaattiseen käyttöön. Jossain
vaiheessa - esimerkiksi olojen muuttuessa - pitää pohtia uudelleen, mitä
ajolinjoja käytetään.
Tämä tulee vastaan mm. suorakylvössä, mutta myös muissa peltotöissä.
Esimerkiksi äestyksessä voidaan ajolinjoja vaihtaa vuosittain.
Perinpohjaiseen ajolinjojen suunnitteluun ei yleensä aikaa käytetä,
mutta jossain vaiheessa se kannattaa.

Ympäripuinti ristialoituksella. Lohkolla puidaan aluksi ristiin
lohkon kulmasta kulmaan edestakaisin. Ristinpuinnin jälkeen aloitetaan
ympäripuinti ja käännökset tehdään kulmissa puidulla kaistalla.

Spiraalipuinti etenee siten, että ensimmäisenä kierroksella kulmat
jätetään puimatta ja seuraavilla kierroksilla kulmiin jätetään hauet.
Vasta lopuksi puidaan ristiin hauet ja kulmat.
Taulukko1
Suurin osa pui perinteisesti
Yleisesti käytetty, ns. perinteinen puintimenetelmä "sopii" kaikille
lohkoille. Perinteinen puinti tarkoittaa menetelmää, jossa lohkon puinti
aloitetaan kiertämällä lohkoa ympäri ja kulmissa tehdään
peruutuskäännös. Lohkoa kierretään ympäri niin pitkään kuin se on
mielekästä, jonka jälkeen loppuosa puidaan kaistapuintina.
Kaistapuinnissa käytetään joko ajo- tai peruutuskäännöstä.
Isoilla lohkoilla voidaan puida myös paisteet auki riittävältä
leveydeltä ja edetä pitkää sivua kaista-ajona. Iso lohko jaetaan
pienempiin osiin jo sen vuoksi, että puimurin säiliö täyttyy liian
pitkällä "lenkillä".
Kun puidaan koko ajan pitkää sivua, käännösten määrä ei lisäänny
puitavaa metrimäärää kohti loppuvaiheessakaan. Puintityön joutuisan
etenemisen edellytys on, että "laihoa kaatuu" mahdollisimman paljon ja
tasaisella syötöllä. Puinnin etenemiseen vaikuttaa paljon se -
oletuksena on, että puitaessa suoraan ajetaan vakionopeudella - miten
kauan aikaa kuluu tyhjennyksiin ja käännöksiin.
Jos puintityötä halutaan nopeuttaa, niin helpoimmalla se käy, kun
vähentää tyhjennyksiin ja käännöksiin kuluvaa aikaa.
Yksi puintitappioihin vaikuttava tekijä on syötön tasaisuus. Tasainen
syöttö tarkoittaa rivakkaa vakionopeutta tasaisessa kasvustossa ja
nopeuden muutosta, jos kasvusto sitä edellyttää. Paisteessa puidaan joka
tapauksessa syötön katkettua vajaalla kuormalla tai kokonaan konetta
kuormittamatta. Tällöin satotappiot lisääntyvät, kuten ne lisääntyvät
myös jyrkässä käännöksessä, puitavan massan siirtyessä puintikoneiston
laidalle ja taakse päin.
Vaihtoehtoiset reitinvalinnat
Ennen uuden lohkon puinnin aloittamista on syytä miettiä, miten puinti
etenee mahdollisimman nopeaan tahtiin. Jaetaanko pelto useaan pienempään
lohkoon esimerkiksi kasvuasteen vaihtelun tai kasvuston puhtauden
perusteella? Seuraavaksi pitää katsoa, mitä voidaan tehdä itse
ajolinjojen suhteen. Ajolinjan valintaan vaikuttavat mm. jyrkät rinteet,
puitava kasvusto, lohkon muoto, tyhjennyspaikat, lakoisuus ja laon
suunta. Joskus saattaa pitkää, märkää ja lakoista ruista puitaessa työ
edetä nopeammin, vaikka palattaisiin takaisin "tyhjänä" ja puidaan vain
laon suuntaan. Ajolinjoihin pitäisi vaikuttaa myös se, mitä lohkolla
tehdään puinnin jälkeen, eli esimerkiksi korjataanko olki.
Spiraalipuinti
Spiraalimenetelmässä lohkoa kierrettään ympäri niin, ettei ajeta kulmaan
saakka vaan jatketaan "spiraalina" eteenpäin loiva kurvi. Myöhemmillä
kierroksilla jätetään lohkon kulmiin puimattomat puolikuun muotoiset
kaistat, hauet. Kaistat sijaitsevat säteittäisesti lohkon
keskipisteeseen päin. Kun joka kierroksella jätetään kulmaan saman
suuruinen kaistale puimatta, kulma ei tiukkene puinnin edetessä.
Työntutkimuksessa puimattomien kaistojen leveydeksi pyrittiin jättämään
kaksi puintileveyttä. Puintia jatkettiin siihen asti, kunnes lohkon
keskellä oli jäljellä noin neljän puintileveyden kokoinen kaistale.
Tämän jälkeen puitiin puolikuun muotoiset kulmakaistat ja samalla
keskelle jäänyt puimaton alue.
Riippuen puimurin ominaisuuksista ja pellon muodosta, voi puimaton
kaista, hauki, olla eri levyinen. Spiraalimenetelmällä voidaan puida
myös monikulmaisia lohkoja. Joutuisimmillaan haukien puinti käy, jos ne
saadaan puitua kerran edestakaisin kulmassa käymällä ts. hauki on kaksi
kertaa pöydän leveys. Jos pellon kulma on terävä, pitää jättää leveämpi
ja syvempi hauki. Käännöksessä laotetaan aina hieman kasvustoa, mutta se
saadaan puitua pois samalla kuin hauetkin.
Jollei luo'onjakajia tarvitse, ne voi jättää pois, koska ne laottavat
käännöksessä kasvustoa.
Käännöksen tekoa helpottaa - tai sen edellytys on - kohtuullisen pysty
kasvusto ja hieman tavallista pidemmäksi jätettävä sänki, mikä helpottaa
esimerkiksi suorakylvöä.
Ympyräpuinti ristialoituksella
Peltolohko voidaan puida myös ajamalla peltoon risti helpottamaan
käännöksiä. Tämä voidaan tehdä,kuten Knaapi kirjoittaa, puimalla ensin
lohko ympäri ja sitten vasta ajamalla ristiin.
Työtehoseurassa tehdyssä kokeessa puitiin heti aluksi ristiin lohkon
kulmasta kulmaan kahden puintileveyden kokoiset kaistat.
Kahdessa kulmassa käännösaika oli normaalia käännöstä hitaampi, koska
käännöstä varten jouduttiin puimaan käännöstila. Ristiin puinnin jälkeen
aloitettiin ympäripuinti ja käännös tehtiin kulmissa puidulla kaistalla.
Joutuisammin työ etenee, jos puidaan lohkon kulmasta lohkon keskelle 45
asteen kulmassa ja palatessa kulmaan lähdetään seuraamaan pellon reunaa
seuraavaan kulmaan. Jos lohko on suorakaiteen muotoinen, pitäisi osata
keskellä peltoa puida suoraan, kunnes kulmaan ajetaan jälleen 45 asteen
kulmassa. Tällöin kierto myöhemmin etenee tasaisesti, eikä kulma
"karkaa". Pieniltä arviointivirheiltä ei tässä menetelmässä voi välttyä.
Taulukko 2
Työajoissa selviä eroja
Käytännön kokeessa eri menetelmien välille saatiin selvät erot. Täytyy
kuitenkin muistaa, että kokeen tulokset perustuvat yhteen
mittauskertaan. Tulokset ovat kuitenkin keskenään vertailukelpoisia.
Kaikki koepuinnit tehtiin suorakaiteen muotoisilla lohkoilla. Koelohkot
olivat hieman alle hehtaarin kokoisia. Työaika ei sisällä viljasäiliön
tyhjennystä ja siitä aiheutuvaa tyhjäajoa.
Puimurin työleveys oli 260 cm ja ajonopeus keskimäärin 4 km/h. Kokeen
tulokset on nähtävissä yllä olevassa taulukossa. Paras työteho saatiin
spiraalipuintimenetelmässä.
Siinä hehtaarin kokonaistyöaika oli 62,3 minuuttia ja tästä varsinaiseen
puintityöhön meni 76 prosenttia työajasta. Puolikuun muotoisten
kulmapalojen, haukien, puintiin meni vastaavasti noin 22 % ajasta.
Ympyräpuinti ristialoituksella oli hieman tehokkaampi kuin perinteinen
puinti. Ympäripuinnissa kulmien ristipuintiin meni aika 9,83 min/ha eli
13,4 % työajasta.
Varsinainen puintityö kesti 55,5 min/ha. Käännöksiin meni aikaa 11,2
min/ha eli noin 13 % ajasta. Tässä menetelmässä käännösten osuus
työajasta oli melko suuri, vaikka kyseessä oli ympyräpuinti. Lohkon
keskelle jää puinnin loppuvaiheessa neljä kolmionmuotoista palaa, joiden
puinti vie aikaa. Perinteiseen puintiin meni aikaa 75,5 min/ha eli 13,2
minuuttia enemmän kuin spiraalipuinnissa.
Käännösten osuus kokonaistyöajasta oli myös huomattava eli 16,4%.
Käännöksiä perinteisessä puintimenetelmässä oli 28 kappaletta
hehtaarilla, kun vastaavasti spiraalipuinnissa tarvittiin vain neljä
käännöstä.
Ympäripuinti vaatii harjoittelua
Kokeessa huomattiin, että ympäripuintitekniikkaa kannattaa miettiä ja
harjoitella. Erityisesti sopivan kokoisten, puolikuun muotoisten
kaistojen jättäminen vaati harjoittelua. Myös ristiinpuinti vaatii
tarkkaavaisuutta, jotta saadaan muodostettua tasapainoiset kuviot
ympäripuintia varten. Täsmällisen ristiin aloituksen tekeminen lohkon
muodon mukaan on hankalaa. Hyvin helposti osalle lohkosta jää lopussa
eri kokoisia puimattomia "paloja".
Samoja menetelmiä voidaan käyttää myös äestyksessä tai kylvössä. Lohko
kylvetään "spiraalina" ympäri loivasti kääntäen. Kun koko lohko on
kylvetty, voidaan hauet kylvää tarvittaessa ilman lannoitetta, jolloin
rikkaruohot eivät saa vapaata tilaa kulmissa. Jos pellolle kylvön
yhteydessä halutaan ajourat ruiskutuksiin, on syytä pitäytyä niiden
tekoon sopivissa ajolinjoissa.
Kyseisiä vaihtoehtoisia menetelmiä ja niiden variaatioita voidaan
käyttää muissakin töissä. Jokainen käännös kannattaa suunnitella, ja
etenkin työn etenemistä jouduttaa se, ettei työkoneella tarvitse
peruuttaa. Vaihtoehtoisia ajolinjoja kannattaa kokeilla omilla
lohkoilla, jotta löytyy tuntuma menetelmien sopivuudesta. Kokeiluista
saattaa seurata yllättäviäkin työnsäästöjä. |